Työfysioterapeutit ry. jäsenkyselyn 2015 keskeiset tulokset

Työfysioterapeutit ry. teki jäsenistölleen sähköisen Webropol-kyselyn toukokuussa 2015. Kysely lähetettiin 580 jäsenelle. Kyselyyn vastasi 233 jäsentä (vastaus -% 40). Vastanneista 81 % työskenteli työfysioterapeutin tehtävissä. Työterveyshuoltoon liittyvissä tehtävissä vastaushetkellä ei toiminut 17 % vastanneista.
Kyselyssä kysyttiin työsuhdetietoja, työkokemusta, perus- ja täydennyskoulutusta, työn sisältöä ja osallistumista työterveyshuollon eri prosesseihin, työterveyshuoltoyhteistyötä ja avokysymyksin työn iloa ja haasteita tuottavia seikkoja sekä työn kuvassa tapahtuneita muutoksia. Kyselyyn vastattiin nimettömänä.

TFT tiedote 1 Jäsenkysely 2015

Tiedote Työterveyslaitoksen kehittämishankkeesta

Työterveyslaitoksella on käynnissä työpaikkojen työhyvinvointia edistävä ESR-rahoitteinen hanke, joka toteutetaan koko maassa vuosina 2015-2018.

TyhyverkostoX – Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen

 

Hankkeessa kehitetään kansallinen työpaikkojen työhyvinvointi-toimijoiden yhteistyö- ja osaamisverkosto. Tavoitteena on lisätä työpaikkojen työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointitoiminnan, eli TTT-toiminnan, osaamista.

 

Hankkeessa parannetaan yhteistyövalmiuksia eri toimijoiden kesken sekä tehostetaan TTT-palvelujen hyödyntämistä työpaikoilla. Kehittämistyö toteutetaan alueellisesti toimivan Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kautta.

Hanke koostuu viidestä teemasta (teeman vetäjät suluissa):

  1. Tyhyverkosto, joka toimii kansallisena ja alueellisena työhyvinvoinnin yhteistyö- ja osaamisverkostona. Verkostolla on yhteydet kansainvälisiin verkostoihin.
  2. Osaaminen: työpaikoilla osataan omatoimisesti ylläpitää ja edistää työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia. (Tutkija Hanna Uusitalo)
  3. Palvelut: yrittäjät ja pienet yritykset saavat helposti työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointipalveluja koko maassa. (Kehittämispäällikkö Helena Palmgren)
  4. Yhteistyö paranee eri toimijoiden välillä (Kehittämispäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin)
  5. Kroppa ja nuppi: fyysisesti ja psykososiaalisesti raskasta työtä tekevillä on käytössä yhteiskehiteltyjä toimintatapoja ja välineitä työterveyden, työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen. (Vanhempi tutkija Sirpa Lusa)

Hankkeen tavoitteena on parantaa työpaikkojen työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointitoimintaa ja työn tuottavuutta. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkyvyn ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä fyysisesti ja psykososiaalisesti kuormittavaa työtä tekeville. Tällä toiminnalla tähdätään työurien pidentämiseen sekä ikääntyvien ja osatyökykyisten ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseen.

Kiinnostuitko? Lue hankkeesta lisää Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.

Eri puolille Suomea on perustettu 15 alueellista työhyvinvointiverkostoa, jotka ovat työpaikan toimijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamispaikkoja. Yllä olevan hankkeen kehittämistyö toteutetaan alueverkostojen kautta. Oletko jo osallistunut oman alueverkostosi tilaisuuksiin? Tutustu tarkemmin alueverkostojen toimintaan.

Muutokset, kannusteet ja haasteet työfysioterapeutin työssä

Muutokset, kannusteet ja haasteet työfysioterapeutin työssä pohjautuu vuoden 2015 Jäsenkyselyn avovastauksiin. Kysely lähetettiin 580 jäsenelle ja siihen vastasi 233 jäsentä. Vastaajista 81% työskenteli työfysioterapeutin tehtävissä.

Lue esitys!

Antoisa opintopäivä Hämeenlinnassa

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Työn ilo, haasteet ja muutokset työfysioterapeutin työssä

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Mielekäs keho ja sen tarinat

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Tutkimus: Pienten yritysten työterveyshuoltomallin toimeenpanon vaikutuksista

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Erikoisasiantuntijanimikkeellä osaaminen näkyväksi!

Fysioterapian asiantuntijuuden määrittelyyn, työuralla etenemiseen ja palkkauksen kehittymiseen tarvitaan ammattikunnan yhteinen näkemys. Erikoislääkintävoimistelijakoulutuksen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1994 fysioterapeuttien urakehityksen tukena ei ole ollut yhteisesti hyväksyttyä järjestelmää. Tähän haasteeseen Suomen Fysioterapeutit vastasi valmistelemalla vuonna 2001 linjauksen fysioterapian erikoisosaajasta.  Liiton hallituksen vuonna 2003 nimeämä työryhmä (nykyään erikoisasiantuntijaneuvosto) on määritellyt erikoisosaajan kvalifikaatiot ja nimikkeen hakuprosessin. Käytössä oleva nimike fysioterapian erikoisosaajalle on fysioterapian erikoisasiantuntija.

Fysioterapian erikoisasiantuntija on edelläkävijä omalla erikoisosaamisalueellaan luoden uutta toimintakulttuuria. Fysioterapian erikoisasiantuntija toimii aktiivisena tiedon kerääjänä, osaamisen välittäjänä, osaamisen soveltajana ja osaamisen kehittäjänä. Erikoisasiantuntijalla on ohjauksellinen ja valmentava työote, jossa asiakas on aktiivinen osallistuja. Erikoisasiantuntijan ominaisuuksiin kuuluvat hyvä ammatillinen itsetuntemus ja empatiakyky sekä pätevyys arvioida ja käsitellä eettisiä kysymyksiä.

Haettavia fysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeitä ovat lasten fysioterapia, tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia, aikuisten neurologinen fysioterapia, perusterveydenhuollon fysioterapia, työfysioterapia ja kipufysioterapia.                                

Erikoisasiantuntijalta edellytetään vankkaa kliinistä osaamista ja toimimista kliinisessä työssä ja fy­sioterapia-alan teoreettista hallintaa sekä vahvaa näyttöä toiminnasta erikoisalansa ke­hittäjänä, kouluttajana ja tiedon välittäjänä. Keskeisenä ominaisuutena fysioterapian erikoisasiantuntijalla on kyky yhdistää tutkimustieto fysioterapeutin työhön. Tämä edellyttää sekä korkeaa tietotasoa että vahvaa erikoisalan kokemusta, mitkä tulevat esille erikoisasiantuntijalinjauksessa korkeina vaatimuksina peruskoulutuksen jälkeisissä opinnoissa, työkokemuksessa ja muussa ammatillisessa toiminnassa. Fysioterapian erikoisasiantuntijuuden tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen ja näkyväksi tuominen sekä urakehitys. Erikoisalueen asiantuntijuutta voidaan hyödyntää erityisesti koulutuksissa, asiantuntijalausunnoissa ja asiantuntijoina työryhmissä, nimikkeestä on todettu olevan apua myös palkkaneuvotteluissa. Nimike voi myös toimia tulevan SOTE-uudistuksen myötä neuvotteluvalttina kun työtä organisoidaan uudestaan.

Tee osaamisesi näkyväksi nyt – tutustu päivitettyyn kriteeristöön sekä hakulomakkeisiin ja hae erikoisasiantuntijuutta omalta erikoisalaltasi. Hakuaikaa on 30.04.2016 asti. Lisätietoja toimisto@suomenfysioterapeutit.fi

Työympäristömitalien hakeminen

Uusia TULE – terveyteen liittyviä linkkejä sivustollamme!