Strengthening Work Ability and Health: Synergy in Collaboration

Join Us for the Winter Seminar of Occupational Health Physiotherapists 2024!

Experience two days of cutting-edge insights, international expert discussions, and interactive workshops at the Winter Seminar in Oulu from December 4-5, 2024. This event is your chance to explore the latest research evidence in lifting ergonomics, collaborative practices and public care, and gain tools to elevate your practice.

With topics ranging from international standards in occupational health physiotherapy to multiprofessional approaches, and workplace – occupational health care – public care collaboration, this seminar offers something for everyone. Don’t miss out on the opportunity to expand your knowledge, network with peers, and shape the future of occupational health physiotherapy. 

The event will be delivered in a hybrid format, with live streaming but without a recording available afterward.

Pre-conference 

Tuesday 3.12.  

20.00 Meeting for IFPOHE Nordic Group Members (onsite) 

Wednesday 4.12.

Eastern European time EET (UTC+2) 

8.30 – 9.00 Registration and Exhibition 

9.00 – 9.20 Opening words The Finnish Association of Occupational Health Physiotherapists  

9.20 – 10.10 TYÖOTE-model shortens the time to return to work after hip or knee arthroplasty – Collaboration between public health care and occupational health care bears fruit!  

Pauliina Kangas, MD, PhD, The Finnish Institute of Occupational Health, Finland 

10.10 – 10.30 Partners presentation Kinnarps: Holistic ergonomics

10.30 – 11.00 CUCKOO Workout + Exhibition 

11.00 – 11.45 Developing International Standards for Education and Expertise in Occupational Health Physiotherapy  

Rose Boucaut, The President of International Federation of Physiotherapists working in Occupational Health and Ergonomics (IFPOHE), Australia  

11.45 – 12.00 QA 

12.00 – 13.00 Lunch + Exhibition 

13.00 – 14.30 PARALLER SESSION Learning Café: Tools for Workplace Collaboration (hybrid): Return-to-work tool (Australia) / Participatory ergonomics (Finland) 

PARALLER SESSION Meeting for IFPOHE Nordic Group Members (onsite) 

14.30 – 15.00 Coffee Break  + Exhibition  

15.00 – 16.30 This House Believes that Lifting Guidelines Produce More Harm than Benefit for Workers with Back Pain; a Thesis-antithesis-synthesis Debate  

Prof. Paul Kuijer, Amsterdam UMC, Netherlands & prof. Morten Hoegh, Aalborg University, Denmark 

16.30 Day’s End 

19.00 – 23.00 Gala Dinner (Ticket required) 

Thursday 5.12.

Eastern European time EET (UTC+2) 

8.30 – 9.00 Exhibition 

9.00 – 9.30 Understanding the Cumulative Burden: Lifestyle and Psychosocial Contributors to Low Back Pain 

Prof. Jaro Karppinen, University of Oulu, Finland 

9.30 – 10.00 Optimizing MSK Screening for Better Patient Outcomes  

Mikko Lausmaa, MSc, PT, Loisto Terveys Oy, Finland 

10.00 – 10.15 QA  

10.15 – 10.45 CUCKOO Workout + Exhibition 

10.45 – 11.15 Wise Use of Healthcare Resources  

Juho Korpi, MSc, PT, senior specialist, The Finnish Association of Physiotherapists, Finland 

11.15 – 11.45 Return-to-Work after Knee-Arthroplasty  

Prof. Paul Kuijer, Amsterdam UMC, Netherlands 

11.45 – 12.00 QA 

12.00 – 12.20 Partners presentation FIRSBEAT: Professional’s tool for accurate stress and physical workload assessments

12.20 – 13.30 Lunch + Exhibition 

13.30 – 14.30 From Low Back Pain “Current Care” -Guideline to Multiprofessional Collaborative Practice  

Anna-Sofia Simula, MD & Riikka Holopainen, PhD, Occupation Health PT, South Savo Wellbeing Services County, Finland 

14.30 – 15.00 Coffee break + Exhibition 

15.00 – 16.00 Panel: Envisioning Future Occupational Health Physiotherapy Collaboration

16.00 – 16.15 End-of-Day Discussion and Conclusions  


This event is tailored for physiotherapists working in occupational health and ergonomics, but warmly welcomes all professionals, teachers, students and stakeholders with an interest in supporting work ability of working-age individuals, whether in occupational health services, public healthcare, rehabilitation, or related sectors. 

The event will be delivered in a hybrid format, with live streaming but without a recording available afterward. 


Dr Rose Boucaut, Ed D, MPH, Grad Dip Advanced Manipulative Therapy, Dip Tech Physiotherapy, FACP*  

*As awarded as awarded by the Australian College of Physiotherapists in 2008 

Rose is a Fellow of the Australian College of Physiotherapists and a Specialist Occupational Health Physiotherapist. At the University of South Australia, she coordinates the final year Bachelor of Physiotherapy course, ”Work Health and Safety Practice” within Allied Health and Human Performance as an introduction to Occupational Health Physiotherapy practice. Rose was elected the inaugural President of the International Federation of Physiotherapists working in Occupational Health and Ergonomics (IFPOHE) Executive Committee in 2019. IFPOHE is a formal subgroup of World Physiotherapy. 


Morten Høgh, MSc, PhD, PT 

Morten is currently serving as an Associate Professor at Aalborg University’s Faculty of Medicine in Denmark. Dr. Høgh’s work is rooted in bridging the gap between clinical practice and academic research to enhance the understanding and treatment of chronic pain. Throughout his career, Dr. Høgh has been instrumental in shaping pain science education. His contributions include the development of curricula and examination standards for various health professions under the auspices of the European Pain Federation (EFIC). He serves as the Chair of the EFIC Academy, where he leads initiatives to provide online learning resources for professionals and academics, enhancing the global reach and impact of pain education. He is the co-founder and Chairman of the Danish Society for Pain and Physiotherapy and has held key positions in the European Pain Federation’s educational committee. In recognition of his contributions, Dr. Høgh received the prestigious EFIC Pain Champion Award in 2023, marking him as the first Dane to achieve this honor.  


Pauliina Kangas, MD, PhD  

Pauliina is a chief physician at The Finnish Institute of Occupational Health. Pauliina Kangas works as a developer and researcher on TYÖOTE-project aiming at better work ability in Finland, as well as efficient collaboration between health care providers. 


Jaro Karppinen, MD, PhD  

Jaro is a specialist and Professor of Physical and Rehabilitation Medicine at the University of Oulu (emeritus) and working as Director of Rehabilitation services in Wellbeing Services County of South Karelia, Finland. He has a wide research spectrum including environmental, metabolic and genetic risk factors of musculoskeletal disorders. His current research interests focus on artificial intelligence-based analytics of lumbar magnetic resonance imaging, population-level rehabilitation interventions and on biopsychosocial care pathways in primary healthcare among patients with musculoskeletal disorders. He has published over 300 peer-reviewed scientific publications in international journals. He is a member of the European Academy of Rehabilitation Medicine. 


Paul Kuijer, PhD, PT

Paul is a professor at the Department of Public and Occupational Health at the Amsterdam UMC, Amsterdam, the Netherlands. In his research, teaching, and patient care, he tries to enhance work-integrating care and prevention among workers with musculoskeletal disorders in physically demanding jobs. His research interest focuses on 1) work-integrating care and prevention, particularly for 2) workers with knee and hip osteoarthritis and low back pain, as well as 3) advancing occupational disease assessments. 


Anna-Sofia Simula, Specialist in General Medicine.  

Anna-Sofia has conducted research on low back pain care in primary care. She led a back pain research project to study the effectiveness of a low back pain booklet and the effectiveness of a classification- based care for low back pain in primary care using the STarT Back Tool. Her passion is to solve the everyday challenges of primary health care in her everyday work in the South Savo Wellbeing Services County and in a few ongoing research projects related to the treatment pathways for musculoskeletal disorders. For her, it is important to make good care understandable and as easy as possible to implement for both patient and professional. 


Riikka Holopainen, PhD, Occupational Health PT 

Riikka is a musculoskeletal physiotherapist, lecturer and researcher. She completed her PhD in 2021, and the topic of her thesis was biopsychosocial approach in the management of musculoskeletal conditions. Currently, she works part-time as clinical expert at South Savo Wellbeing Services County in Finland combining clinical work and developing rehabilitation practices. In addition, she is involved in multiple research projects that are focused on musculoskeletal conditions, person centered care and communication, and implementing evidence-based care pathways. She also teaches these topics in continuing education workshops and she has been a frequent invited lecturer.   


Työfysioterapeutit työterveyden ammattihenkilöinä 10/2023 toteutetun seurantakyselyn satoa

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Selkäkanava: Selkäkipu ja fyysinen työ

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

BLOGI: Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöinä – miltä näyttää nyt työpaikoilla ja työterveysyhteistyössä, kun työterveyshuoltolain muutoksesta on toista vuotta.  

Työterveyshuollossa työskentelevien fysioterapeuttien asema muuttui 1.1.2022, kun työterveyshuoltolaki määritteli työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Aiemmin työfysioterapeutin käyttö tuli perustua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan tarveharkintaan ja lähetteeseen. Lakimuutoksen tavoitteena oli tehostaa työterveyshuollon ​oikea-aikaisuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Muutos mahdollistaa aikaisempaa sujuvammin työfysioterapeutin osallistumisen työpaikan tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä oikea-aikaiset, sujuvat ja tarkoituksenmukaiset palvelut, joita henkilö tarvitsee työhön paluun ja työssä jatkamisen tueksi. 

Pian lakimuutoksen jälkeen, huhtikuussa 2022 Suomen Fysioterapeutit ja Työfysioterapeutit ry toteuttivat ensimmäisen työfysioterapeuteille kohdennetun kyselyn lakimuutoksen vaikutuksista. Kyselyyn kerättiin 186 vastausta ja tuloksista voit lukea täältä. Työterveyshoitajaliitto ry laati aiheesta kyselyn jäsenistölleen syksyllä 2022. Siihen vastasi 119 työterveyshoitajaa.  Uusi kysely päätettiin toteuttaa yhteistyössä, painottaen aiempaa enemmän moniammatillisuutta. 

Työfysioterapeutit ry, Suomen Fysioterapeutit ry ja Työterveyshoitajaliitto ry toteuttivat uuden kyselyn syksyllä 2023. Kyselyn tavoitteena oli selvittää työfysioterapeuttien ja työterveyshoitajien kokemuksia lakimuutoksen vaikutuksista muun muassa moniammatillisuuteen, työterveysyhteistyöhön sekä työn muutokseen ja sen johtamiseen liittyen. Kysely avattiin Työterveyspäivillä 4.10.23 ja vastausaikaa oli 26.10.23 saakka. Kyselyä jaettiin yhdistysten jäsenkirjeissä, some-kanavilla sekä avoimena linkkinä työterveyspalveluiden toteuttajien kautta. Tavoitteena oli saada jäsenistöä laajempi vastaajajoukko, kuten aiemmassa työfysioterapeuttien kyselyssä. 

Seurantakyselyyn vastasi yhteensä 158 henkilöä. Työfysioterapeutteja vastanneista oli 112, työterveyshoitajia 42 ja muita vastaajia neljä kappaletta. Väittämistä 10 oli samoja kuin työfysioterapeuttien aiemmassa kyselyssä, joten tuloksia voidaan näiltä osin vertailla myös reilun vuoden takaisen kyselyn tuloksiin. Väittämien lisäksi kyselyssä kartoitettiin avokysymyksillä mm. hyötyjä asiakkaille ja yrityksille. 

Yhä kasvava joukko työfysioterapeuteista työskenteli yksityisessä lääkärikeskuksessa (88% ). Vastaajista 63% työskenteli palkansaajana ja ammatinharjoittajina 37%. Vastanneissa työfysioterapeuteissa oli paljon konkareita.  2/3 oli työskennellyt työterveyshuollossa yli 10 vuotta, kun työterveyshoitajista vastaavasti 1/3 oli työterveyshuollossa yli 10 vuoden kokemus.

Molemmista ammattiryhmistä noin 70 % koki, että muutosta on johdettu systemaattisesti työpaikalla.  Edellisessä kyselyssä työfysioterapeuteista 57% vastanneista oli samaa mieltä eli reilun vuoden aikana tässä on selkeää edistystä.  Myös esihenkilöiden tuki muutoksessa on kohtalaisen hyvällä tasolla. Vastanneista työfysioterapeuteista 68% koki, että esihenkilö on ollut tukena muutosprosessissa. Samankaltainen kokemus oli myös työterveyshoitajilla, joista 64% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä esihenkilön tuesta. Hiukan alle puolet (45%) työfysioterapeuteista on päässyt vaikuttamaan muutokseen, työterveyshoitajista noin kolmannes.  Vastauksissa on eriytymistä, osassa työpaikkoja työfysioterapeutti on ollut ainoa muutoksen edistäjä. Kun yhden rooli tiimissä muuttuu, niin muutos heijastuu muihinkin.

Työfysioterapeuteista 83 % arvioi työterveystiimien toimivan nyt moniammatillisesti, kun aiemmin luku oli 75%.  Myös työterveyshoitajista 79% oli samaa mieltä.  Työterveyshoitajista 100 % kokee perusprosessien tukevan moniammatillista työtä, kun työfysioterapeuteista 79 % oli samaa mieltä. Moniammatillisuus vaikuttaisi ottaneen askeleita eteenpäin. Kuitenkin vain noin puolet molempien ammattiryhmien vastaajista kokee, että moniammatillinen yhteistyö on suunnitelmallista ja sille on varattu riittävästi aikaa. Kehityskohteitakin siis on ja avovastaukset laajentavat ymmärrystä. 

Työfysioterapeuteista 72% koki, että työn vaativuus on kasvanut, mutta vain todella harvalla palkka on noussut. Valtaosa työfysioterapeuteista arvioi, että oma osaaminen vastaa työn vaatimuksia. Täydennyskoulutustarpeita nimettiin useita ja niistä yhteinen numero yksi oli molemmilla ammattiryhmillä työkyvyn johtaminen. Yksilötyö, neuvonta ja ohjaus sekä terveystarkastus hallitaan ilmeisen hyvin, koska molemmilla ammattiryhmillä siinä nousi vähiten osaamisen kehittämisen tarpeita. 

Asiakkaat osaavat olla aiempaa enemmän suoraan yhteydessä työfysioterapeuttiin. 72% työfysioterapeutti vastaajista oli nyt sillä kannalla, kun vuoden 2022 kyselyssä vastaava luku oli 62 %. Avovastauksissa korostuu se, että kun päästään vaikuttamaan aikaisemmin oireeseen täsmällisin ohjein ja muokkaamaan työtä, niin TULE ongelmat eivät välttämättä pitkity. Vastauksissa näkyy myös, että työfysioterapeutit tekevät yritysyhteistyötä, kuten työpaikkaselvityksiä aiempaa enemmän. Yhteistyö työpaikan sidosryhmien kanssa on lisääntynyt merkittävästi ja työfysioterapeutit tekevät ratkaisuehdotuksien henkilöstön terveys- ja työkykyhaasteiden ratkaisemiseksi.

Kyselyn tuloksien perusteella voidaan todeta, että ensimmäisen kahden vuoden aikana on liikuttu kohti lakimuutokselle asetettuja tavoitteita. Asiakkaat ohjautuvat tuki- ja liikuntaelinongelmissa aiempaa useammin suoraan työfysioterapeuteille. Työfysioterapeutit ovat saaneet entistä enemmän vastuuta työterveyshuollon perusprosesseista ja yritysyhteistyössä. Edelleen kehittämistä kaipaa erityisesti työfysioterapeuttien osaamisen tunnistaminen ja sen täysimittainen hyödyntäminen työterveysyhteistyössä asiakkaiden ja yritysten hyödyksi. Muutosta tulee edelleen johtaa ja moniammatillisuuden rakenteita edistää.

Kyselyn tuloksista tullaan julkaisemaan eri teemoja valottavat artikkelit Työterveyslääkäri-, Fysioterapia- ja Työterveyshoitaja lehdissä alkuvuodesta 2024. Kyselyn toteuttajat, Työfysioterapeutit ry, Työterveyshoitajaliitto ry ja Suomen Fysioterapeutit järjestävät aiheesta kaikille avoimen webinaarin torstaina 25.1 klo 17-18. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! 

PS. Työfysioterapeutit ry jäsenmaksu on vain 40 € vuodessa Suomen Fysioterapeuttien jäsenille. Liity mukaan työfysioterapeuttien verkostoon yli organisaatio ja aluerajojen.

Kirjoittajat:

Aino Tynkkynen
Suomen Fysioterapeuttien
hallituksen jäsen
tynkkynen.aino@gmail.com

Helka Torppa
Työfysioterapeutit ry
Viestintä
helka.torppa@tyofysioterapeutit.fi

Etänä toteuttavat työterveysneuvottelut – vinkkejä käytännön järjestelyihin ja vuorovaikutukseen

Työterveysneuvottelut ovat tärkeä työterveysyhteistyön keino edistää työntekijöiden työkykyä ja työssä jatkamista. Työterveysneuvottelun ollessa ajankohtaista on tärkeää, että moniammatillisesti arvioidaan, ketkä työterveyshuollosta osallistuvat neuvotteluun, ja kenellä on päävastuu neuvottelun toteutuksessa. Työfysioterapeutti voi ammattihenkilönä, omalla asiantuntemuksellaan sekä erityisosaamisellaan, olla myös päävastuussa työterveysneuvottelun toteutuksessa.

Työelämän digimurroksen myötä ja koronapandemian vauhdittamana työterveysneuvotteluja pidetään yhä enemmän etäyhteyksien avulla. Tämä haastaa työterveyshuoltoja ja työpaikkoja uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoon sekä uusien yhteistyötapojen luomiseen. On selvää, että etänä toteutettavat työterveysneuvottelut sujuvat paremmin, kun kaikki neuvottelun osapuolet tunnistavat ja tietävät etäneuvottelujen sujuvuuteen liittyvät tekijät.

Tutkimustiedosta tukea etätyöterveysneuvottelujen toteuttamiseen

Työterveyslaitos, yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa, on toteuttanut Etätyöterveysneuvottelu – uusia toimintamalleja ja toimivaa vuorovaikutusta työkyvyn tueksi -hankkeen. Hanke on toteutunut vuosien 2021–2023 aikana, ja sitä on rahoittanut Työsuojelurahasto. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten etätyöterveysneuvottelut toteutuvat osana työkyvyn tuen prosesseja. Lisäksi tavoitteena oli kuvata etätyöterveysneuvottelun vuorovaikutusprosesseja ja -käytäntöjä, joiden avulla neuvottelun eri osapuolet voidaan osallistaa yhteiseen päätöksentekoon.

Hankkeen aineistona oli yhteensä kymmenen etätyöterveysneuvottelua. Jokaisesta neuvottelusta kerättiin osallistujien ennakkokysely, neuvottelujen videotallenteet sekä yksilöteemahaastattelut. Tässä esityksessä kerromme tutkimuksesta esille nousseita käytännön vinkkejä etätyöterveysneuvottelun valmistautumiseen ja neuvottelun toteutukseen.

Työterveysneuvottelujen toteutustapa sovitaan yhdessä

Työterveyshuollon ammattilaisen tehtävänä on arvioida, soveltuuko työterveysneuvottelu pidettäväksi etäyhteydellä vai onko neuvottelulle paremmat edellytykset toteutua lähitapaamisena. Neuvottelu voidaan pitää etäyhteydellä, mikäli kaikki siihen osallistuvat ovat antaneet suostumuksensa (Lue lisää: Ohje ehkäisevän työterveyshuollon palveluista ja niiden kriteereistä).

Mikäli työterveysneuvottelu sovitaan pidettäväksi etänä, neuvotteluun osallistujien tulee yhdessä sopia, ovatko kaikki omilta koneiltaan vai onko osa samassa tilassa; millä ohjelmistolla neuvottelu toteutetaan ja kuka lähettää neuvottelukutsun osallistujille. Osallistujilla tulee aina olla mahdollisuus valita neuvottelun toteutus lähitapaamisena.

Huolimatta etäpalvelujen käytön yleistymisestä, työterveysneuvottelun toteuttaminen lähi- tai etätapaamisena on syytä harkita tapauskohtaisesti. Lähitapaaminen on perusteltua esimerkiksi, jos kyseessä on ensimmäinen neuvottelu, neuvottelussa käsitellään monimutkaisia työkyvyn tuen prosesseja tai jos osallistujilla on vaikeuksia osallistua neuvotteluun etänä.

Etätyöterveysneuvottelu edellyttää toimivaa teknologiaa ja rauhallista neuvottelutilaa

Työterveysneuvottelu on aina ainutlaatuinen tilaisuus. Erityisesti etäyhteyksiä hyödynnettäessä on tärkeää, että neuvotteluun osallistujat varaavat itselleen rauhallisen tilan sekä minimoivat ylimääräiset häiriötekijät eli sulkevat puhelimensa ja muut viestikanavat sekä hyödyntävät esimerkiksi ”varattu” tai ”älä häiritse” -kalenterimerkintää.

Etäyhteyksien käyttö edellyttää toimivaa teknologia ja riittävää taitoa etäteknologian hyödyntämiseen. Neuvotteluun osallistujien on oltava erityisen huolellisia tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvistä asioita sekä luotettavien videoneuvottelualustojen ja suojatun verkkoyhteyden käytöstä.

Kuten lähitapaamisena toteutetuissa neuvotteluissa, myös etätyöterveysneuvottelujen alussa työterveyshuollon ammattilaisen tehtävänä on kertoa neuvottelun luottamuksellisuudesta.

Etätyöterveysneuvottelun alussa on hyvä myös sopia, kuka toimii neuvottelun puheenjohtajana, muistion kirjaajana, neuvottelumuistion hyväksymiskäytännöt sekä muut käytännön järjestelyt.

Huomioi etävuorovaikutuksen erityispiirteet

Tuloksemme osoittivat, että etänä toteutettavat työterveysneuvottelut toteutuivat hyvin samankaltaisesti kuin lähitapaamisena toteutettavat neuvottelut. Etätoteutuksiin liittyy kuitenkin aina tiettyjä vuorovaikutuksen erityispiirteitä kuten puheenvuorojen jakaantumiseen ja keskustelujen häiriöherkkyyteen liittyen.

Etäneuvotteluissa voi olla vaikeampi ottaa puheenvuoro kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa, sillä sanaton viestintä; ilmeet ja eleet välittyvät huonommin etäyhteydellä. Puheenjohtajan tehtävänä on huomioida, että kaikilla neuvottelun osapuolilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua keskusteluun sekä kertoa oma näkemyksensä käsiteltävästä tilanteesta.

Etäneuvotteluissa videoneuvottelukameroiden auki pitäminen lisää läsnäolon tuntua, vaikka osallistujat eivät jaakaan fyysistä samaa tilaa. Neuvottelun alussa tuleekin varmistaa, että osallistujat kuulevat ja näkevät toisensa. On tärkeä kunnioittaa toisen läsnäoloa pitämällä kamerat auki.

Tutustu Etätyöterveysneuvottelun toimivat käytännöt – oppimateriaaliin

Tutkimuksemme tulosten käytäntöön viemiseksi olemme julkaisseet “Etätyöterveysneuvottelu toimivat käytännöt” -oppimateriaaliosion täydentämään jo olemassa olevaa “Työterveysneuvottelu -ratkaisuja työhön” oppimateriaalia.

Oppimateriaali on maksuton, vapaasti saatavilla oleva digitaalinen oppimisohjelma, joka on tarkoitettu kaikille etätyöterveysneuvotteluun osallistuville työntekijöille, esihenkilöille, työsuojelulle, HR:lle ja työterveyshuollolle. Oppimateriaalista voit esimerkiksi tulostaa työhuoneesi seinälle huoneentaulun, johon on koottu parhaat vinkit etätyöterveysneuvottelujen toteuttamiseen.

· Pääset tutustumaan oppimateriaaliin täältä: Etätyöterveysneuvottelun toimivat käytännöt | Työterveyslaitos (ttl.fi)

· Etätyöterveysneuvottelu -uusia toimintamalleja ja toimivaa vuorovaikutusta työkyvyn tueksi -hankkeen päätöswebinaari järjestetään 13.12.2023 klo:13–13.45. Webinaari on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittautuminen: Yhteisiä ratkaisuja etänä – toimivat käytännöt etätyöterveysneuvotteluihin | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Erja Sormunen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, erja.sormunen@ttl.fi

Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos, sanna.pesonen@ttl.fi


Etätyöterveysneuvottelu -uusia toimintamalleja ja toimivaa vuorovaikutusta työkyvyn tueksi -hankkeen päätöswebinaari järjestetään 13.12.2023 klo:13–13.45.

Webinaari on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittautuminen:  Yhteisiä ratkaisuja etänä – toimivat käytännöt etätyöterveysneuvotteluihin | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Esteetön tila helpottaa kipuoireisen henkilön liikkumista

Kansainvälinen fysioterapiapäivä 8.9.2022

Moniammatillinen verkkokoulutus

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi – mitä muutoksia se tuo arjessa työterveyshuollon moniammatilliseen yhteistyöhön ja työterveysyhteistyöhön?